Kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää metsästystä

Metsähallitus ja Abako ovat toteuttaneet yhteistyössä kaksi järjestelmää, jotka tukevat monella tapaa Metsähallituksen tärkeää työtä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmän metsästyksen edistäjänä.

“Yhteistyöllemme Abakon kanssa on alusta asti ollut selkeä tavoite”, Metsähallituksen Eräpalveluiden metsästyksen johtava asiantuntija Ahti Putaala kertoo. “Se on ollut kehittää, nykyaikaistaa ja nopeuttaa nykyisiä toimintojamme sekä löytää uusia työkaluja turhan työn vähentämiseen toimintojen automatisoinnin kautta.”

Vuonna 2018 alkaneen yhteistyön aikana Abako on toteuttanut Metsähallitukselle riistatalouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmä Risun sekä erävalvonnan tilastointisovellus Ertin. Osana Risua on kehityksessä parhaillaan myös saaliseläinten paikkatietojärjestelmä Kaato sekä saalispalautteiden yhteydessä annetun sanallisen asiakaspalautteen käsittelyä helpottava, tekoälyä hyödyntävä hanke.

Työkaluja, jotka todella helpottavat käytännön toimintaa

Ahti Putaala kertoo, että Risu, Erti ja Kaato ovat kaikki syntyneet todellisesta tarpeesta. “Nämä järjestelmät on suunniteltu helpottamaan ja järkevöittämään käytännön toimintaamme. Niiden ansiosta tuottamamme tiedon laatu paranee ja turhalta käsityöltä säästyy paljon aikaa. Näillä kummallakin on merkittävä rooli työmme yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamisessa.”

Riistatalouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmä Risun toteutushanke aloitettiin, kun järjestelmän vanha versio oli tullut tiensä päähän. Risu on tehty suoraan Metsähallituksen tarpeisiin, ja se on järjestelmänä ainutlaatuinen maailmassa

Risun ominaisuuksia ovat mm. kartta- ja paikkatieto sekä muista järjestelmistä integraatioiden kautta haettavat metsätalouden puusto- ja alue-ekologiset tiedot sekä lintukantatiedot. “Tämä kaikki lisää alueiden läpinäkyvyyttä ja tukee siten metsästyksen erityisasiantuntijoiden suunnittelutyötä merkittävästi.”

Myös raporttiominaisuudet ovat Risussa toimivia. “Saamme järjestelmästä omia tarpeitamme palvelevia raportteja ja graafeja esimerkiksi luvista, saaliista sekä lintukannoista. Tämä helpottaa toimintamme vaikuttavuuden seurantaa sekä seurantatiedon raportoimista sidosryhmille.

Muita Risun erinomaisia ominaisuuksia ovat saalispalautteen antamisen helppous sekä eri saalislajien metsästysaikojen aluekohtainen tulostamismahdollisuus. “Saalispalaute on lakisääteinen asia, ja olemme pyrkineet tekemään sen antamisen metsästäjille mahdollisimman helpoksi. Saamme nyt palautetta 60 % entisen 30 %:n sijaan. Asiakkaitamme palvelee aidosti myös se, että voimme nyt tarjota heille tiedot eri lajien metsästysajoista lupa-aluekohtaisesti.”

Toinen Abakon Metsähallitukselle toteuttamista järjestelmistä on erätarkastajille suunnattu tilastointisovellus Erti. “Erti on myös täysin uusi järjestelmä, jollaista ei Suomessa ole aikaisemmin ollut. Tämän työkalun avulla olemme päässeet Exceleistä ja käsinkirjoitetuista muistiinpanoista nykyaikaan. Erätarkastajat voivat nyt kirjata valvontatapahtumat suoraan järjestelmään, mikä helpottaa erävalvonnan vaikuttavuuden seurantaa ja tilastointia. Tulevaisuudessa lisäämme Ertiin myös paikkatiedon, jonka ansiosta valvontasuorite näkyy heti merkintähetkellä reaaliaikaisesti myös karttapisteessä.

Tällä hetkellä kehitysvaiheessa, osana Risua, on myös ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevien saaliseläinten paikkatietojärjestelmä Kaato. “Metsästäjät ovat velvollisia ilmoittamaan Suomen Riistakeskukselle saalis- ja paikkatiedot tietyistä saaliseläinlajeista. Tulevaisuudessa Kaato hakee nämä tiedot meille Riistakeskukselta automaattisesti, mikä tulee helpottamaan suuresti lupa-alueiden suunnittelua ja erävalvontaa. Ensimmäisessä vaiheessa pääsemme järjestelmän kautta seuraamaan hirvikaatoja, mutta integraatiota voidaan tulevaisuudessa laajentaa myös muihin ilmoitusvelvollisuuden piirissä oleviin lajeihin, kuten karhuihin tai uhanalaisiin vesilintuihin.”

Tulevaisuus avaa uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia

Metsähallituksen Luonto- ja Eräpalveluiden digipalvelupäällikkö Jari Haarala kertoo, että Abakon kanssa tutkitaan aktiivisesti myös tulevaisuuden uusien teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksia. “Tekoäly on nyt teknologiakehityksessä kovasti pinnalla. Abako tiedusteli meiltä, voisimmeko hyötyä tästä omassa toiminnassamme jollakin tapaa. Päätimme kokeilla tekoälyn mahdollisuuksia saamamme saalispalautteen käsittelyssä.”

Metsähallitus saa vuosittain yli 10 000 asiakaspalautetta eri kanavia pitkin. Palaute annetaan vapaa sana -menetelmällä ja sen analysointi on tästä syystä ollut tähän asti varsin työlästä. “Abako tutkii parhaillaan ChatGPT:n hyödyntämismahdollisuuksia saalispalautteiden yhteydessä saamamme sanallisen palautteen analysoinnissa ja raportoinnissa. On mielenkiintoista nähdä, saammeko tästä uuden toimivan työkalun palautteen käsittelyyn ja sitä kautta asiakaspalvelumme parantamiseen.”

Yhteistyötä ja jatkuvaa oppimista

Metsähallitus ja Abako jatkavat edelleen toteuttamiensa järjestelmien kehittämistyötä. Sen lisäksi, että itse järjestelmien toiminnallisuuksia parannetaan, Jari Haaralan mukaan myös yhteistyö muotoutuu laadukkaammaksi sen edetessä. “Olemme oppineet yhteistyömme aikana paljon. Toimintatapamme hitsautuu jatkuvasti sujuvammaksi, ja kehitämme puolin ja toisin haastekohtiamme yhteistyömallimme jalostamiseksi.”

Ahti Putaalan mukaan Abakon toimintatavassa erityisen mieluista on yrityksen kiinnostus asiakastaan kohtaan. “Kokemukseni mukaan Abakolla on aito halu ymmärtää asiakkaan toimintaa ja löytää ratkaisuja havaittuihin haastekohtiin. He ovat sisäistäneet meidän toimintamme erityislaatuisuuden ja ehdottavat myös itse siihen kehitysideoita. Mielestäni tässä on kyseessä aito kumppanuussuhde, jossa kasvetaan jatkuvasti kohti toimivampaa kokonaisuutta.”